Kalliolämpö (eli lämpökaivo) on vaihtoehdoista usein kaikkein taloudellisin ja helpoin, eikä se tarvitse suurta pinta-alaa. Lämpö otetaan talteen 100 - 200 metrin syvyisestä reiästä, joka porataan kallioperään (kestää noin 1 päivän). Tällöin lämpöpumppu käyttää hyväksi ympäri vuoden syvällä maaperässä vallitsevia tasaisia lämpötiloja ja toimii käytännössä tasaisella teholla.

 

Pintamaasta (Vaakakeruuputkisto) otettava lämpö ei edellytä poraamista toisin kuin kallioperästä otettava lämpö. Tämä on tehokas ratkaisu silloin, kun tontti on sen verran suuri, että putkistolle on tilaa.  Yleensä putkisto vaatii noin 600 - 1500 neliömetriä (m2) tonttialaa.

Keruuputkisto kaivetaan tontillesi, noin metrin(1m) syvyyteen, josta se ottaa talteen maaperässä olevaa lämpöä.

 

Keruupiirin, joka johtaa lämpöenergiaa lämpöpumpulle, käyttöikä on lähes rajaton. Siitä sinun ei siis tarvitse huolehtia. Itse lämpöpumpun käyttöikä on noin 25 vuotta, mutta ei ole harvinaista, että käyttöikä olisi huomattavasti pidempikin.

Vesistölämmön talteenotto ei välttämättä vaadi suuria toimenpiteitä tontillasi, vesistöltä talolle tehdään ainoastaan kaivanto ja lämpö otetaan vesistön pohjasta keruuputkistolla, joka ankkuroidaan pohjaan painojen avulla. Näin saat lämpöä myös kylminä talvipäivinä ja hyötysuhde laitteistolla on todella hyvä.