OTA LÄMPÖ MAASTA

 

Maalämpöpumppu hyödyntää maaperää energianlähteenä, oli energianlähteenä sitten maa, kallio tai vesi. Maaperä varaa aurinkoenergiaa jatkuvasti. Näin ollen ei ole riskiä, että lämpö loppuisi, niin kauan kuin aurinko paistaa. Sama pätee myös pintamaasta tai vesistöstä kerättävään lämpöenergiaan. Ympäristössä olevasta energiasta saatu lämpö käytetään huoneistojen ja käyttöveden lämmitykseen, lisäksi maaperän viileyttä voidaan hyödyntää kesäisin eri tavoin asuintilojen viilennykseen. Asuitpa missä vain, tontillasi on ilmaista lämpöä talon lämmitystä varten.

 

Maalämpöpumpun asennus vie yleensä 1-2 päivää, mukaan lukien valmistelutyöt, kuten esimerkiksi poraus. Lämmöttä ei tarvitse yleensä olla muutamaa tuntia pidempään. Lyhyen lämmönkatkon takia työt voidaan suorittaa myös talvella. Kun asennus on valmis, käy asentaja vielä huolellisesti lämpöpumpun toiminnot läpi kanssasi.

Lämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksiasi huomattavasti verrattuna esimerkiksi sähkö-, pelletti- tai öljylämmitykseen. Riippuen aiemmasta lämmitystavastasi, voit alentaa lämmityskustannuksiasi jopa 80 prosenttia. Energialaskurista näet kuinka paljon sinä voit säästää lämmityskuluissa!

 

 

Kalliolämpö (eli lämpökaivo)

on vaihtoehdoista usein kaikkein taloudellisin ja helpoin, eikä se tarvitse suurta pinta-alaa. Lämpö otetaan talteen 100 - 300 metrin syvyisestä reiästä, joka porataan kallioperään (kestää noin 1 päivän). Tällöin lämpöpumppu käyttää hyväksi ympäri vuoden syvällä maaperässä vallitsevia tasaisia lämpötiloja ja toimii käytännössä tasaisella teholla.

 

Mikä on lämpökaivo?

Lämpökaivosta kerätään lämpöä maalämpöpumpulla ja se siirretään kylmätekniikan avulla talon lämmityksen käyttöön.

Lämpökaivo on yleisin tapa kerätä maalämmöllä lämpöä maaperästä nopean ja siistin sekä vähän tilaa vievän asennuksen ansiosta. Kaivojen syvyydet vaihtelevat erilaisissa taloissa talojen lämmöntarpeen mukaan ei koskaan lämpöpumpun mukaan.

Lämpökaivot kuuluu mitoittaa aina talon tarpeen mukaan, tällöin mitoitus on oikein tehty ja maalämpöpumppu pystyy toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä vaikuttaa suuresti myös laitteiden hyötysuhteisiin.

Normaali omakotitalossa voidaan pitää nyrkkisääntönä, että lämpökaivon syvyys on sama kuin talon lämmitettävä pinta-ala eli 150 m2 = 150 m lämpökaivon syvyys.

Maalämpöpumppu lämpökaivolla on nykypäivänä edullisin ja yleisin omakotitalojen lämmitysmuoto ja myöskin energia-avustukseen oikeuttavaa uusiutuvaa energiaa.

Lämpökaivo ja maalämpötekniikkaa hyödynnetään isojen kiinteistöjen ja omakotitalojen lämmitykseen koko Suomessa ja Euroopassa.

 

 

 

 

Pintamaasta (Vaakakeruuputkisto) otettava lämpö ei edellytä poraamista toisin kuin kallioperästä otettava lämpö. Tämä on tehokas ratkaisu silloin, kun tontti on sen verran suuri, että putkistolle on tilaa.  Yleensä putkisto vaatii noin 600 - 2300 neliömetriä (m2) tonttialaa.

Keruuputkisto kaivetaan tontillesi, noin metrin(1m) syvyyteen, josta se ottaa talteen maaperässä olevaa lämpöä.

 

 

Vesistölämmön talteenotto ei välttämättä vaadi suuria toimenpiteitä tontillasi, vesistöltä talolle tehdään ainoastaan kaivanto ja lämpö otetaan vesistön pohjasta keruuputkistolla, joka ankkuroidaan pohjaan painojen avulla. Näin saat lämpöä myös kylminä talvipäivinä ja hyötysuhde laitteistolla on todella hyvä.

 

Keruupiirin, joka johtaa lämpöenergiaa lämpöpumpulle, käyttöikä on lähes rajaton. 

Lämpöä voidaan siis kerätä melkein mistä tahansa ja hukkalämmöntalteenotto on myös tehokas tapa lämmön keräämiseen esim. teollisuudessa, maataloudessa yms.

Energian riittävyydestä sinun ei siis tarvitse huolehtia kun järjestelmän on mitoittanut Hämeen Maalämmön ammattilainen.

Keruujärjestelmien käyttöiät ovat kymmeniä vuosia ja maalämpöpumpun käyttöikä on noin 25-30 vuotta, mutta ei ole harvinaista, että käyttöikä olisi pidempikin.

 

MIKSI MAALÄMPÖ?

 

  • Edulliset käyttökustannukset
  • Ilmastoystävällinen
  • Helppokäyttöinen ja varmatoiminen
  • Lähes huoltovapaa
  • Nostaa kiinteistön arvoa

 

Hyötysuhde on maalämpöpumpuilla korkea. Vanhassa patterilämmitteisessä talossa hyöty on yleisesti reilusti yli kolminkertainen, sähkö -tai öljylämmitteisiin taloihin verrattuna.

Lattialämmitteisessä talossa hyötysuhde voi olla jopa 5 -kertainen. 

Maalämpöpumppujen energiatehokkuus ilmoitetaan SCOP -luvuilla(Seasonal Coefficient of Performance). Nykyaikaisilla maalämpöpumpuilla SCOP -luvut ovat 5-6 SCOP välillä. 

Tämä siis tarkoittaa sitä, että sähkölämmitteisessä talossa lämmitykseen kulutettu 1 kW sähköä tuottaa lämpöä vain 1 kW:n verran, kun taas esim. lattialämmitteisessä talossa lämmitykseen kulutettu 1 kW sähköä voi tuottaa lämpöä jopa YLI 6 kW:n verran. Energialaskurista näet heti mitä omat lämmitys säästösi voisivat olla.

 

Katso referenssi- kohteistamme, kuinka paljon asiakkaamme ovat säästäneet maalämpöpumpulla!

 

 

Tutustu tästä Thermia maalämpöön!

 

Tutustu tästä Bosch lämpöpumppuihin!

 

Tutustu Stiebel Eltron lämpöpumppuihin!